Perukaa fat camp, tilanne hallinnassa!

Kuten joka syksy aiemminkin, vietti JäHin valmennusjohto taas varmasti lukemattomia unettomia, kylmähikisiä öitä miettien, että minkähänlaista muovailuvahaa sitä tällä kertaa koppiin vyöryy kesän jäljiltä. Sammy Niemenmaa kertoi luottamuksellisesti nähneensä unta pakista, joka mahtuu pöydän alle paremmin seisomaan kuin makaamaan. Tiedä sitten mihin kyseinen uni oikeasti liittyi, mutta Sammyn toiveuni ei kuitenkaan tällä kertaa käynyt toteen - tuon kaliiberin pakkeja on JäHissä nähty viimeksi vuosituhannen alkupuolella.

Joukkueessa on edellisten mittausten jälkeen tapahtunut jonkin verran muutoksia, mutta sillä ei tunnu olleen juuri mitään vaikutusta keskimittoihin. Uusista tulokkaista puntariin saatiin tällä kertaa houkuteltua vain Kimmo Myllynen, paluumuuttaja Juuso Lahtisen ollessa syystä tai toisesta estynyt. Tuloskorttia ei löydy myöskään Tuomas Pärssiseltä, joka oli jo toista vuotta peräkkäin kykenemätön nousemaan painontarkistuslaitteelle. Otos on näistä poissaoloista huolimatta kattava ja kuvaa varmasti tarpeeksi hyvällä tarkkuudella joukkueen tilaa.

Ilokseni voin todeta, että viime vuoden huolestuttavan notkahduksen jälkeen JäHin keskipaino on nyt edelliskautta terveempi 87,6 kg (+1,2 kg), keskipituuden ollessa 180,6 cm (+0,4 cm). Keskimääräinen painoindeksi 26,9 (+0,2) ja rasvaprosentti 19,5 (-0,1) ovat myöskin oikein mainioita arvoja raskaana oleville naisille. Tällä kertaa Mr. Arvo Keski -palkinto jaetaan Koskelan (pituus ja rasvaprosentti, jo toista vuotta peräkkäin), Laitisen (pituus) ja Schärerin kesken (paino ja painoindeksi). Meillä töissä Joanna kehui Laitisen JäHi-kalenterikuvaa, joten tänä vuonna keskiarvoherroista tehty yhdistelmäsuohirviö saattaa olla hieman paremman näköinen, kuin vastaava hirviö viime kaudella.

Ylivoimainen "biggest loser" tänä vuonna oli JäHin virallinen snaipperi, Juho Pohjoismäki. Juho on tänä vuonna lähes 8 kg kevyemmällä jalalla liikkeellä, joten odotukset pistepörssissä ovat kovat. Vastaavasti muutama FC JäHin paidassa kesällä loistanut pelimies oli nostanut elopainoaan 5-10 kg, mikä tietysti kertoo vain jalkapalloilun positiivisesta vaikutuksesta reisilihaksiin. Kesäharjoittelumuotona puistofutis on siis mitä mainioin. Vielä tarkemmin kun tilastoja katsoo, löytyy ainoastaan pari FC JäHin nutussa kesällä esiintynyttä, joilla paino on pudonnut kesän aikana.

Kaiken kaikkiaan suunta on siis oikea, sillä kolmosdivarissa ylivoima todellakin syntyy vain ja ainoastaan ylipainon kautta. Tällä kaudella alkulohkossa yllättävänkin monen joukkueen rosteri koostuu lähinnä Suomen ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden jälkeen syntyneistä pelimiehen aluista. JäHin ei missään nimessä kannata antautua näissä peleissä luistelukilpailuun, vaan perustaa pelinsä kiekon suojaamiseen ja pikkunättiin liikutteluun. Joukkueen yhteenlasketun omamassan ollessa Toyota Hiacen luokkaa tai vähän ylikin, uskon jälleen mitä vahvimmin menestyksekkääseen kiekkokauteen!