USiKi-tappion jälkeen JäHi lähti pistejahtiin Sastamalaan kolmen täyden ketjun voimin, vastaan asettui luonnollisesti VaPS Hockey. Päävalmentaja Jere Mäkelä oli estynyt, joten valmennusvastuuta kantoi kakkosvalmentaja Jani Heinonen. Jani on nuoren polven edustajana iloisen hyökkäyspelin ystävä, mutta lauantaina valitettavasti kyseinen pelin osa-alue jäi JäHin osalta äärimmäisen vaatimattomaksi.

Jo ottelun ensi hetket näyttivät hyvin mitä oli tulossa: VaPS pelasi nopealla lähdöllä kiekon hyökkääjälle punaviivan tuntumaan, ja nopeajalkainen kaveri polkaisi saman tien puolustajien välistä läpiajoon. JäHin maalilla torjuntavuorossa ollut Ville Kivimäki torjui kuitenkin yrityksen. Torjunta oli Villelle ottelun ensimmäinen, mutta ei läheskään viimeinen. VaPS pakotti JäHin ensimmäisessä erässä jatkuviin rikkeisiin, vierasjoukkue ottikin erässä peräti viisi kahden minuutin rangaistusta. Alivoimapeli onnistui kuitenkin hyvin, viimeisenä lukkonaan Ville Kivimäki, eikä varsinaisia ylivoimaosumia syntynyt. Erän ainoa maali tuli kyllä JäHin ollessa alivoimalla, mutta kyseessä oli rangaistuslaukauksesta syntynyt maali. Tilanteessa vastustajan pelaaja tuli vauhdilla puolustajia vastaan (myöskin yksi ottelun teemoista), ja JäHin puolustaja oli pakotettu rikkomaan, ja tuomari katsoi tilanteen rangaistuslaukauksen arvoiseksi. JäHin leirissä tuomiosta tuli pientä mutinaa, koska tilanteessa rikkonut puolustaja ei ollut alin pelaaja. Mutta tuomari nämä tilanteet päättää ja siksi asiasta jupina voidaan lopettaa alkuunsa. Ville on erinomainen rangaistuslaukausten torjuja, mutta tällä kertaa kotijoukkueen pelaaja veti tilanteessa pidemmän korren ja vei joukkueensa 1-0 -johtoon. Jossain määrin oli taas pieni ihme miten VaPS teki ensimmäisessä erässä vain yhden maalin, sen verran hurja määrä hyviä tekopaikkoja heillä oli. Jostain vain aina Ville Kivimäki taikoi jonkin ruumiinosan kiekon tielle. Etenkin yksi tilanne jäi itselleni mieleen, kun todistin sitä kentällä lähietäisyydellä. Kiekko oli tullut torjunnasta parhaalle maalintekosektorille, josta VaPSin pelaaja ampui sen kohti tyhjää takakulmaa. Maali näytti vääjäämättömältä, mutta jostain Ville Kivimäki venytti patjan kiekon tielle tyrmistyttäen minut, maalia yrittäneen vastustajan, ja kohtuu runsaslukuisen kotiyleisön. Olen pitkällä JäHi-urallani todistanut ihmeellisiä asioita, muutaman mainitakseni: Marko Kurttilan 10+2 -illan, Matias Jääskeläisen rytminvaihdoksen, Petri Niemen klassisen kauniit lonkkataklauksen, sekä Sami Järvensivun vastustamattomat ylänurkka-lämypommit. Silti Villen venytys veti minut hiljaiseksi. Ja voisin veikata että tilanteessa laukonut VaPSin pelaaja oli vähintään yhtä hämmästynyt Villen torjunnasta kuin minä.

Jos JäHi oli onnistunut sinnittelemään ensimmäisessä erässä vain yhdellä takaiskulla, niin tilanne muuttui toisessa erässä merkittävästi. Pelin kuva sinänsä säilyi samana: kotijoukkue pyöritti peliä JäHin päädyssä, ja vierasjoukkueelle jäi lähinnä pujottelukeppien rooli. VaPS teki 2-0 -maalin nopeasti erän alkuun, ja kaksi nopeaa maalia erän loppuun, toisen ylivoimalla. JäHi otti erässä taas viisi kahden minuutin rangaistusta, mutta pääsi itsekin kokeilemaan kahdesti ylivoimalla. Kuvaavaa ottelulle oli se, että melkeinpä suurin osa JäHin ylivoimasta pelattiin vierasjoukkueen puolustusalueella. Ville Kivimäki oli erässä aikamoisessa kiekkosateessa, mies oli erässä 30 kertaa kiekon tiellä. JäHin erän paras ja yksi ottelun harvoista tekopaikoista siunaantui Tatu Suoniemelle, jonka Riku Backända löysi kiekonriiston jälkeen yksin maalin edestä, mutta harmillisesti Tatun rystynosto meni maalin yli.

JäHin toisen erän viimeinen rangaistus jatkui kolmanteen erään, josta VaPS teki illan viimeisen maalinsa. Tämänkin jälkeen heillä riitti paikkoja kaunistella johtoaan, mutta Ville Kivimäki ei suostunut enää antautumaan. Ville torjui erässä myös yhden rangaistuslaukauksen, joka oli jälleen syntynyt samasta syystä mistä moni ottelun JäHi-jäähyistäkin: nopea vastustajan pelaaja pääsi ohittamaan JäHin karvausta yrittäneet hyökkääjät ja pääsi haastamaan kovalla vauhdilla JäHin puolustajia. Lauantaina JäHiltä ei tähänkään löytynyt koko iltana kunnollista vastausta, joten loppunumerot 5-0 jossain määrin mairittelevat vierasjoukkuetta, jos se nyt koskaan noilla numeroilla voi olla mahdollista.

Masentavan Sastamalan reissun jälkeen JäHillä on edessään tuplapeliviikonloppu, kun lauantaina vieraspelissä vastassa on AHK ja sunnuntaina kotipelissä Kiekko-Karhut Virroilta. Lauantaina nähdyillä otteilla kyyti tulee olemaan kylmää, jos ei JäHi jostain onnistu kaivamaan parempaa peliesitystä. Maalivahtipeli JäHillä on alkukauden perusteella kunnossa, mutta oikein mikään muu sitten ei olekaan. Synkkyyteen ei kuitenkaan kannata vaipua kun muistaa millaisia taktisia neroja JäHin valmennusjohdosta löytyy. Itselläni ainakin on kova luotto siihen että kauden 2021-2022 parasta JäHiä ei ole vielä nähty.