JäHin sivuston teknisten ongelmien takia edellisestä Akaan Kiekkoa vastaan pelatusta vieraspelistä ei raporttia kirjoitettu, mutta nyt kun sivut ovat taas jonkinlaisessa kuosissa niin siitäkin pelistä voisi muutaman sanan kirjoittaa. Yksitoista äijää ja kaksi maalivahtia Akaan Kiekkoa vastaan tarkoitti sitä, että JäHin kenttäpelaajien fyysinen kunto oli koetuksella. Varmaa tietoa minulla ei ole, mutta uskoakseni keskimääräinen jäHiläinen ei aerobista kuntoa harjoittele kesällä, eikä juuri talvellakaan. Siitä huolimatta mielestäni Akaata vastaan joukkue sai aikaan kohtuullisen esityksen, takkiin tuli "vain" 7-4. Hirmuiseen kevätvireeseen yltynyt Henry Vähä-Ruohola iski hattutempun, mutta muu joukkue oli valitettavan tehoton. Tuomo Liukku maalilla urakoi 50 torjunnan edestä, mutta mies oli kyllä taas valitettavasti mahdottoman tehtävän edessä. Akaa painoi lähes kaikki maalit paraatipaikalta b-pisteiden välistä. En osaa sanoa miksi JäHin puolustusalueella siinä on aina tilaa, mutta jonkinlaisesta systemaattisesta virheestä on kysymys. En tosin ole täysin vakuuttunut siitäkään, että keskustan puolustaminen olisi JäHin ongelmista se kaikkein pahin. Joukkue on valitettavan kuriton, ja valmentajan Sami Niemenmaan poissaollessa myös valitettavan kädetön.

Mutta Akaa peli tuli ja meni, ja huiliviikonlopun jälkeen vastassa oli KeuPa HT II Keuruulta. Katselin lauantaina ennen peliä vastustajan tuloksia, ja niiden perusteella vaikutti siltä, että luvassa voisi olla tasainen peli. JäHi oli saanut jalkeille kolme täyttä kenttää pelimiehiä, torjuntavuorossa muutaman pelin tauon jälkeen oli taas JäHin pitkäaikainen ykkösvahti, Ville Kivimäki.

JäHi tuli ottelun ensimmäiseen erään hyvin sisään. Peliä saatiin painettua ehkäpä normaalia enemmän vastustajan päähän, ja omassa päässäkään ei ihan hirveän pahoja tilanteita ollut, lukuunottamatta yhtä läpiajoa jonka Ville poimi varmasti. Henry Vähä-Ruohola pääsi pelin alkuminuuteilla nokikkain KeuPan veskarin kanssa, mutta tällä kertaa viimeistely ei onnistunut. Kotijoukkue siirtyi kuitenkin hieman myöhemmin 1-0 -johtoon, kun Jani Heinonen ohjasi Artturi Koskelan viivaheiton maaliin. Syöttöpiste maaliin myös Kimmo Myllyselle. JäHi pääsi heti tämän perään ylivoimalle, joka ikävä kyllä päättyi tuloksettomana. JäHin hyvä ote kirposi kuitenkin erän loppupuolella, ja vastustaja pääsi peliin mukaan. 1-1 -tasoituksessa JäHin puolustus hävisi väännön maalin takana, ja maalin eteen unohdettu pelaaja pääsi lurittamaan kiekon verkkoon. Pian tämän jälkeen JäHi joutui vuorostaan alivoimalle, ja vierasjoukkue ei jättänyt tilannetta käyttämättä. Ville Kivimäki oli tilanteessa vahvassa maskissa eikä tainnut nähdä missään vaiheessa viivalta lähtenyttä kutia. KeuPan johtomaalin jälkeen oli taas kotijoukkueen vuoro kokeilla ylivoimaa, mutta maaliin asti kiekkoa ei edelleenkään saatu, ensimmäiselle erätauolle siis mentiin vieraiden 1-2 -johtoasemassa.

Ensimmäisen erän loppu oli heikko, ja valitettavasti sama jatkui toisessa erässä. JäHin viisikkopelaaminen oli aivan kauheaa, joukkue ei useinkaan saanut kahta peräkkäistä onnistunutta syöttöä aikaan, ja minkäänlaisesta järkevästä hyökkäyspelaamisesta ei voinut puhua. Ne harvat tilanteet mitä joukkue rakensi, olivat lähinnä yksilösuorituksia. Vastustajalla ei sen sijaan ollut vaikeuksia ainakaan viimeistelyssä. Vieraat iskivät toiseen erään neljä maalia, joista osa oli hyvin rakennettuja tilanteita, ja osassa vieraat saivat apua Jähiläisten heikosta pelaamisesta tai epäonnisesta pompusta. KeuPa, samoin kuin lähes kaikki muut JäHin vastustajat tällä kaudella, karvasi todella aggressiivisesti, ja kun paineen alta kiekkoa ei saatu pelattua pois, oli tuloksena usein maalipaikka vastustajalle. Aggressiivisen karvauksen alta pois pelaaminen ja pelin avaaminen olisi varmasti yksi asia, mihin JäHin valmennus voisi harjoituksissa hieman enemmän keskittyä, yksikään toinen joukkue ei pelaa JäHin tyylistä passiivista trappia, vaan päälle tullaan kuin yleinen syyttäjä. Oli miten oli, niin joka tapauksessa toisessa erässä meno oli aivan hirveää. Ville Kivimäki jätettiin maalilla täysin yksin ja ihmeisiin ei hänkään pysty. Ville oli erätauolla hieman sen oloinen että mietin vaihtuuko maalivahti, mutta pelasi hän kuitenkin pelin loppuun. Toisen erän ainoasta maalista vastasi Jere Mäkelä, joka survoi 2-4 -kavennuksen maalin edestä siirretyn rangaistuksen aikana. Maaliin syötön antoi Riku Pulli. Kolmanteen erään JäHi lähti siis neljän maalin takamatkalta.

Neljä maaliahan ei kolmosdivisioonassa ole mikään turvallinen johto, mutta nykyisessä tappioputkessa nousuun oli vaikea uskoa. Siitä huolimatta JäHi näytti kolmannen erän alussa kirintynkää, kun ajassa 45.55 joukkue oli iskenyt jo kaksi kavennusmaalia, ja tilanne näin ollen oli 4-6 KeuPalle. Ensimmäisessä maalissa kakkosketju piti paineen pitkään hyökkäysalueella, ja lopulta Jouni Anttila napautti terävällä rannekudilla kiekon etuylänurkkaan Artturi Koskelan syötöstä. Jouni ei ole JäHi-urallaan maaleilla mässäillyt, mutta tämä oli jo miehen kauden toinen täysosuma. Tästä hetki, ja Jere Mäkelä avasi poikkeuksellisesti laitahyökkääjän tontilla pelanneelle Matti Kinnarille, joka nousi laidasta vahvasti maalille, ja iski oman terävän rannekutinsa paluukiekosta kiekon maalin perukoille. Siinä oli kapteenille ominaista peräänantamattomuutta. Eron kutistuttua kahteen maaliin näytti kaikki olevan mahdollista. KeuPa ei kuitenkaan tästä lamaantunut, vaan iski kaksi nopeaa maalia ja kasvatti johtonsa taas neljään maaliin. Ajassa 54.04 JäHi pääsi ylivoimalle, ja tällä kertaa maalinteko onnistui. Kyseessä ei ollut kuitenkaan mikään tyypillinen ylivoimamaali, kun Artturi Koskela painoi suorasta hyökkäyksestä kiekon ranteella ylänurkkaan. Tilanteessa syöttöpisteet Jani Heinoselle ja hienosti hyökkäyksen käynnistäneelle maalivahti Ville Kivimäelle. Loppuerä oli taas murheellisempaa, kun KeuPa namutteli kolme maalia puoleentoista minuuttiin. Erän viimeisellä minuutilla JäHi sai vielä hieman lohtua, kun Rudi Harlon purkukiekko kimposi vastustajan puolustajasta Jussi Nykäselle, joka iski puolittaisesta läpiajosta kiekon maaliin. Syötön tilanteessa nappasi myös Jussin sukunimikaima Petri. Näin ollen loppunumerot jälleen kerran JäHin kannalta masentavat 6-11.

Yksi JäHi-ura loppui tähän peliin (ainakin toistaiseksi), kun syksyllä joukkueeseen liittynyt Rudi Harlo siirtyy muutama sata kilometriä etelämmäksi, jatkaen kuitenkin pelihommia. Rudin lähtö on mielestäni joukkueelle paha isku, vaikka miehen kausi loukkaantumisen vuoksi olikin harmillisen rikkonainen. Rudissa on minun silmääni paljon samaa kuin monen mielestä JäHin yhdessä kaikkien aikojen taitavimmista puolustajista, Tuomas Pärssisessä. Molemmat ovat ratkaisuvalmiita ja kiekollisesti taitavia kavereita joilla harvoin on kentällä kiire. JäHi toivottaa Rudille kaikkea hyvää jatkoon, ja tietysti toiveissa on vielä joskus miehen paluu JäHi-nuttuun.

JäHin vaikea kausi jatkuu lauantaina Ylöjärven vierasottelulla Uplakers Ak:ta vastaan. En haluaisi olla pessimisti, mutta paljon pitää parantaa jos siitä pelistä meinataan jotain kotiintuomisia naarata.