AHKn murhaavan tehokas ylivoimapeli JäHin turmio

JäHi ja AHK iskivät yhteen Kaukajärven kuumassa kiekkoillassa. JäHillä oli, ainakin optimistien mielestä, etukäteen hyvä sauma ottaa voitto, koska AHKlla oli erittäin nimekkäitä poissaolijoita. Perinteinen maalintekokilpailu päättyi kuitenkin tälläkin kertaa vieraiden eduksi, pääosin käsittämättömän murhaavan ylivoimatehokkuuden johdosta.

Pikkujouluaika oli rokottanut varsinkin vierailijoiden kokoonpanoa raskaalla kädellä, AHKlla oli ottelussa mm. vain kaksi pakkiparia. Toki pakit olivat joukkueen ehdotonta kermaa, vai mitä sanotte nimistä Juho Viiala, Valtteri Sirén ja Tommi Vastamäki? Etukäteen ajatellen tosiaan ainakin optimistisesti elämään ja jääkiekkoon suhtautuvat ihmiset antoivat JäHille erinomaisen ennusteen otteluun. En osaa itse ottaa arvioiden järkevyyteen kantaa, mutta ainakin omaa mielialaani nosti huomattavasti se, kun bongasin ennen ottelua lehtereiltä HiHo/JäHi -puolustajalegendan, Petteri Österlundin. Ikuistin Petterin samaan kuvaan kahden myös HiHo/JäHi -taustaisen pelaajalegendan kanssa, eli Jukka Laihon ja Petri Niemen. En tiedä mitä te näette kuvassa, mutta minä näen kolme parhaassa iässä olevaa miestä, jotka ovat tottuneet voittamaan, ja voittamaan tyylillä.

Veljekset kuin ilvekset

Jähi aloitti ottelun terävästi, ja johto-osuma syntyi jo toisessa vaihdossa. Tuomas Männistö jatkoi syksyn vahvoja otteitaan nostamalla kiekon maalin edestä verkon perukoille. Erinomaisen esityön maaliin tekivät Matias Jääskeläinen ja Matti Kinnari. Tuomasta ei ole viime aikoina juuri harjoituksissa näkynyt, mutta en tiedä onko sillä väliä jos kaveri mättää peleissä maaleja tähän tahtiin. JäHi pääsi pian maalin jälkeen pelaamaan ylivoimaa, ja tällä kertaa monien yllätykseksi kiekkoa ei kaivettu JäHin rysästä vaan vastustajan. Maali oli suorastaan herkullinen: Ville Kuusinen pelasi kiekon poikittain Juho Pohjoismäelle, joka näytti virittelevän hirmuista rannepommiaan. Juho kuitenkin maajoukkuemiehen oveluudella syöttikin kiekon poikittain Sami Niemenmaalle, jolla oli kohtuullisen helppo työ napauttaa kiekko verkkoon. JäHin vaihtopenkillä tunnelma oli katossa, kasvot virneessä ja ylävitoset lentelivät kuin riisi häissä. Ottelu oli alkanut paremmin kuin hyvin. Tuntui että AHK oli poissa tolaltaan ja puolikanveesissa. Hieman synkkiä pilviä JäHin taivaalle toi AHKn kavennusmaali. Tilanne lähti epäonnisesta kiekonmenetyksestä omalla alueella, jonka AHKn pelaaja kyllä kieltämättä käytti taitavasti hyväkseen. Ensimmäisessä erässä ei nähty enempää maaleja, joten erätauolle mentiin JäHin 2-1 -johdossa. Erän torjuntalukemat olivat JäHin Ville Kivimäki kuusi torjuntaa, ja AHKn Mika Viitanen 16 torjuntaa. JäHi harvoin voittaa laukaisutilastoa, mutta lauantaina ensimmäisessä erässä poikkeuksellisesti maalivahdeista vastustajalla oli enemmän töitä.

Toisen erän alku antoi esimakua tulevasta, kun AHK rankaisi ylivoimalla. JäHi oli onnistunut tappamaan yhden jäähyn ensimmäisessä erässä, mutta toista jäähyä jäi puoli minuuttia jäljelle toiseen erään. AHK tasoitti pelin kun erää oli kulunut vain 15 sekuntia. JäHi kuitenkin kuittasi tasoituksen nopeasti ja todella näyttävällä maalilla. Juho Pohjoismäki pelasi kiekon vauhtiin keskialueelle Sami Niemenmaalle, joka taitavalla vartaloharhautuksella pelasi itsensä ja Ville Kuusisen 2-1 -ylivoimahyökkäykseen. Sami heitti ihanan rystylätyn Villelle, joka naulasi kiekon upealla rannelaukauksella aivan maalin ylänurkkaan. Oli JäHin ykkösketjusta muuten mitä mieltä tahansa, niin tuskin kukaan voi kiistää miesten kykyjä jääkiekon saralla. Todella kaunis maali jopa JäHin standardeilla, ja ne ovat, kuten tunnettua, erittäin korkeat. JäHin johtomaalin jälkeen tuomari aktivoitui ja loppuerässä ei taidettu enää juuri tasakentällisin pelata. JäHi iski jo ottelun toisen ylivoimamaalinsa, kun Sami Niemenmaa ja Ville Kuusinen pelasivat Juho Pohjoismäen vetopaikkaan, jonka Juho käytti hyväkseen, vaikka laukaus pomppivaan kiekkoon ei ihan täydellinen ollutkaan. Ottelu tuntui olevan taas tukevasti JäHin hyppysissä, ja lisämaaleihinkin olisi ollut aineksia. Mm. Jukka Laiho pääsi nautiskelemaan jo täysin tyhjän maalin edessä limppua verkkoon, mutta jonkinlainen ilmiö, todennäköisesti kvanttitason, esti käsittämättömästi maalin syntymisen. AHK iski kuitenkin kolme seuraavaa maalia, kaikki ylivoimalla. Tässä vaiheessa JäHin vaihtopenkin ensimmäisen erän rento ja iloinen tunnelma oli muuttunut jo lähes täyteen raivotilaan. Tuomari sai kuunnella melko rankkaakin kritiikkiä, joka tosin kohdistui lähinnä vihellysten järkevyyteen. En ole itse mikään paras ihminen arvioimaan tuomaritoimintaa ja sen laatua, mutta faktat olivat selvät: JäHiläinen istui usein jäähyllä, joiden aikana AHK lapioi kiekkoa sisään kuin viimeistä päivää. JäHi onnistui vielä erän loppuun tasoittamaan pelin 5-5:een Jari Viskarin ammattimaisella viimeistelyllä. Syöttö maaliin Jussi Nykäselle. Jos Ville Kivimäki oli ensimmäisessä erässä päässyt virkaveljeään helpommalla, niin tilanne kääntyi päälaelleen toisessa erässä, jossa Villelle merkittiin 13 torjuntaa, AHKn maalivahdin selvittyä seitsemällä torjunnalla.

Valmentaja Sami Niemenmaalla oli toisella erätauolla mielessään kolme asiaa joissa parantaa. En nyt mene yksityiskohtiin, mutta sen verran voin paljastaa että suunnitelma kolmanteen erään oli ottaa voitto ja täydet pisteet. AHK ei ollut kuitenkaan sanonut vielä viimeistä sanaansa ottelussa, vaan iski johtomaalin heti erän alkuun, ylivoimalla tietysti. Maalintekijänä JäHistäkin tuttu lihasvuori, Tommi Vastamäki. Jos on Juho Pohjoismäellä lähes vastustamaton rannepommi, niin sitä se oli myös Tommilla. Tommi viritteli koko vartalonsa lihan ja lihaksen, varsin kunnioitettavan määrän, laukauksen taakse, ja niittasi kiekon voimalla pömpeliin. Onhan näitä Tommilta nähty paljonkin, mutta aina se joka kerta kuitenkin jaksaa sykähdyttää. Iso mies ja iso rannelaukaus, siinä on jotain mielestäni jopa runollista kauneutta. En ole Arno Kotro, mutta joskus voisin yrittää laittaa paperille runomuodossa ajatelmia Tommi Vastamäen rannelaukauksesta. Tuomari jatkoi myös kolmannessa erässä jäähyjen viheltämistä, ja joukkueet jatkoivat maalijuhlia. JäHi iski tasoituksen hämmästyttävästi alivoimalla. Maalintekijänä Juho Pohjoismäki rystylämärillä. Olin ennen eilistä ollut siinä käsityksessä, että rystylämäri esiintyy vain EA Sportsin NHL-peleissä, mutta ilmeisesti kyseinen ilmiö perustuu täysin todellisuuteen. Syöttö maaliin Ville Kuusiselle. Tasoitusmaali, niin komea kuin se olikin, ei pitkään lohduttanut, AHK nimittäin naulasi JäHin jäähyilyn jatkuessa vielä kaksi ylivoimamaalia lisää. Vanha viisaus, "Never go full retard" ei ollut muistunut JäHiläisten mieleen, vaan joukkueen vaihtoaitiossa tunnetila oli äärimmäisen kuuma, jopa mielipuolinen.

Valmentaja Niemenmaa yritti rauhoitella joukkoja, mutta jos jotain olen näiden vuosien aikana oppinut on se, että kun JäHillä keittää yli niin ei ole enää oikein mitään muuta tehtävissä, kuin odotella loppusummeria ja ottaa tappio vastaan mahdollisimman miehekkäästi. AHK kaunisteli vielä loppunumerot 6-9:ään, tällä kertaa ihan tasakentällisin. Viime vuonna AHKsta otettu ensimmäinen ja ainoa voitto jäi edelleen sellaiseksi. No, ensi kerralla sitten taas paremmalla onnella, eihän sitä mitään muuta voi tehdä.

JäHi istui ottelussa 11 kahden minuutin rangaistusta, ja AHK paukutti niistä seitsemän ylivoimamaalia. Ylivoimatehoina tämä on käsittämättömästi yli 60%, vieläpä ilman AHKn ylivoimaspesialistia, Juho Hyväristä. On taas vaikea arvioida kuinka paljon tässä oli vastustajan erinomaisuutta, ja kuinka paljon JäHin vaisua alivoimapelaamista. Tosiasia on kuitenkin se, että jos päästät alivoimalla seitsemän maalia, on ottelun voittaminen äärimmäisen vaikeaa, jopa kolmosdivisioonassa. JäHillä on alkusarjasta vielä kaksi peliä pelaamatta, molemmat vieraspelejä. Ensimmäinen niistä pelataan tulevana lauantaina Nokialla, vastassa Nokian Pyry 2.