Kivimäki masensi Hämeenkyrön

JäHi matkasi sunnuntaina Hämeenkyröön ottamaan mittaa Hokkarien kakkosjoukkueesta. Ville Kivimäen huippupeli piti kotijoukkueen vain yhdessä maalissa JäHin viimeistellessä neljästi, joten pisteet matkasivat Tampereelle.

Hokkarit II oli voittanut syksyllä samassa hallissa pelatun alkusarjan ottelun, joten siinä mielessä JäHillä oli kalavelkoja maksettavana. Ensimmäinen erä oli kolmosdivisioonapeliksi erikoinen, koska erässä ei syntynyt yhtään osumaa. Erässä vihellettiin kuusi jäähyä joista neljä kotijoukkueelle, mutta JäHin ylivoima oli jo tutuksi tullutta "täyttä kuraa" -kategoriaa. Jopa minä, joka uskon täysin sokeasti JäHin valmennusjohdon kykyihin ja viisauteen, olen alkanut horjua uskossani katseltuani JäHin ylivoimapeliä osin kentältä, osin vaihtoaitiosta. Joskus tuntuu että jopa vuosituhansia sitten palsamoitu muumiokin saisi kentällä aikaan uskottavampaa ylivoimaa, mitä JäHin vielä kuitenkin melko nuori ja sorja joukkue. Osansa toki maalittomuudelle oli molempien maalivahtien varma työskentely. Varsinkin Ville Kivimäki oli JäHin maalilla täystyöllistetty kirjaten erässä 23 torjuntaa.

Toisessa erässä alkoi sitten kiekkokin löytää jo tiensä verkon perukoille. Ensimmäisen osuman iski jo erän toisella minuutilla JäHin kahden passin mies, Oliver Schärer. Tilanteessa Sami Niemenmaa ja Timo Komu pelasivat muutamalla erittäin kauniilla syötöllä Oliverin vapaaksi takamiehen tontille, eikä näistä mies juuri erehdy. Erätauolla JäHin puolustuksen Grand Old Man, Petri Niemi, ihmetteli miten Oliverin ehkä hieman löysän oloinen veto painui sisään, Petrin vastaavat kun kuulemma eivät sinne ikinä mene. Yleensä kikka näissä tilanteissa on laukoa kiekko sinne missä maalivahdin suojuksia ei ole, kovuus on kuitenkin laukauksessa se toissijainen asia, näin ainakin uskon ja luulen että Pekka Laksola on samaa mieltä kanssani. Erä ei ollut vanhentunut kuin reilut viisi minuuttia kun JäHi teki jo toisen osumansa. Ville Välimäki ja Artturi Koskela pelasivat nopeilla siirroilla kiekon maalin eteen Sami Niemenmaalle, jonka viimeistely oli patologisen kliininen. Näitä Samin suorituksia katsellessa en enää ihmettele miten mies on aikoinaan ollut kakkosdivarin pistepörssin kakkosena, ainakin jossain vaiheessa kautta. Hetki toisesta maalista ja JäHille tuomittiin rangaistuslaukaus. Tilanteessa Timo Komun läpiajoa häirittiin sen verran että tuomari katsoi rangaistuslaukauksen oikeaksi tuomioksi. Harmillisesti Timon yritys kilahti vain tolpan ulkoreunaan. Loppuerässä JäHin huolellisuus ja aktiivisuus laskivat ja kotijoukkue pääsi paremmin peliin mukaan. Hokkarit II tekikin kavennuksen aivan erän lopuksi, kun vastustaja katkaisi JäHin avaussyötön siniviivalla ja lähetti rannelaukauksen joka kimpoili lopulta JäHin puolustajan luistimesta sisään.

Erätauolla valmentaja Niemenmaa ja kapteeni Komu ruoskivat joukkuetta, onneksi kuitenkin vain verbaalisesti. Yleensä nämä tilanteet on kyllä ruoskinnasta huolimatta sössitty, mutta sunnuntaina JäHi ei suostunut häviämään. JäHin ykkösketjulla oli ollut paikkansa jo aiemmin ottelussa, mutta ratkaiseva syöttö tai viimeistely oli epäonnistunut. Erän jälkimmäisellä puoliskolla kuitenkin ykkösketju teki sen mitä varten se oli koottu, eli ratkaisi ottelun. Minua on joukkueen sisältä kritisoitu siitä, etten korosta tarpeeksi puolustajien tärkeää panosta JäHin menestykseen. Kritiikissä voi hyvinkin olla perää, mutta tämän nimenomaisen ja ratkaisevan tärkeän maalin tapauksessa voin vakuuttaa, ettei JäHin puolustajilla ollut tilanteessa juurikaan osaa tai arpaa. Jussi Nykänen onnistui katkaisemaan hyökkäyssinisellä vastustajan pelinrakentelun, ja seuranneesta tilanteesta Heikki Vaajasaari repi itsensä karkumatkalle Tuomas Männistön kanssa. Heikki antoi nuorempana kiekon kokeneemmalle ja monen mielestä paremmalle viimeistelijälle, eli Tuomakselle. Tuomas käytti monesti toiminutta kikkaansa, eli yritti viimeistelyä puikoista. Tällä kertaa kotijoukkueen maalivahti onnistui torjunnassa, mutta hän ei enää onnistunut torjumaan reboundiin pitkät hiukset hulmuten ja rintalihakset väristen vyorynyttä Heikkiä. Kiekko meni sisään Heikin luistimesta, josta kotijoukkue äänekkäästi tuomarille ilmoittikin. Nykysääntöjen mukaan kyseessä ei kuitenkaan ollut potkumaali, joten ykkösketju pystyi nostamaan kädet kohti hallin kattoa. Hokkarit II yritti vimmatusti kavennusta ottaen maalivahdinkin pois loppuhetkillä, mutta ei onnistunut kavennuksessa. Sen sijaan JäHin kapteeni Timo Komu viimeisteli loppunumerot 1-4 tyhjään maaliin.

Tuomas Männistö oli taas kerran ratkaisevassa roolissa

Tuomas Pärssinen oli vihdoin ommellut nimensä paitaan, ihan itse

Vaikea sanoa missä kaikessa JäHi oli lopulta sunnuntaina kotijoukkuetta parempi, mutta ehdottomasti ainakin maalivahtipelissä. Ville Kivimäki otti ottelussa 47 koppia ja siihen määrään mahtui monta todella erinomaista torjuntaa. JäHin peli ei välttämättä vieläkään ollut kaunista, mutta se oli kuitenkin riittävän tehokasta. Tulevana viikonloppuna JäHillä ei ole peliä. Seuraavaksi pisteistä taistellaan lauantaina helmikuun 11. päivä, kun Kaukajärvelle saapuu vieraaksi NoPy 2.