Neljän ottelun letkussa

KPK - JäHi 5-3 (0-1)(2-2)(3-0)

Kun marraskuun lopussa piskuinen lauma pieniä vihreitä miehiä saapui kasvihuoneen sisään rakennettuun Mäntän jäähalliin, tuskin kukaan osasi odottaa, että tällöin pikkujoulu aika olisi ollut parhaimmillaan. "Tollaista sattuu vain Änärissä", usein todetaan hienon highlight-suorituksen jälkeen. Myös III-divarissa osataan ja tällöin paikallaan on usein vain tyytyminen rengin osaan.

Murheellisen avausottelun jälkeen JäHi lähti siis metsästämään pisteitä Mäntästä, kuten se alkukaudesta oli ollut tapana. Johtuiko se siitä satapäisestä kansasta Mäntän urehilupyhätössä? Vai kovista pakkaskeleistä? Vai peräti siitä, että ottelu sattui olemaan tavallista poiketen perjantai-iltana?
Mikä osuus oli sillä, että Jähin aikalisällä tuomaristo nykäisi hihasta sellaisen ässän, jollaista ei ole kuulemma nähty edes Väisäsen 35-vuotisen uran aikana: "Juteltiin tuomarikolleegan kanssa tossa aikalisän aikana ja päätettiin, että teille tulee nyt joukkuerangaistus!"
Tuskin millään näistä oli osaa, tuskin arpaakaan, mutta vihreät - ja edelleen niin pienet - miehet lähtivät 5-3 tappio niskassaan kotimatkalle Tampereelle.

Joskus tuntuu siltä, että taitavinkaan kynävirtuoosi ei osaisi kertoa tapahtumia, eikä tässä mitään evankeliumien kirjoittajia olla - siksi toimitus joutuu tällä kertaa toteamaan: "kävisitte peleissä"

JäHi - PK-83 7-7 (4-3)(1-1)(2-3)

Saturday Night Fever oli kuumimmillaan kello 19:45 kiekon tipahtaessa Tampere Sentterin jäähän. Antti Tuomiston aloitusvoiton jälkeen JäHi oli parkanolaisia vieraita vastaan niin ylivoimainen, että pojat naureskelivat jopa jäällä takajättöjen ja bulgarialaisten jälkeen. 4-2 tilanteessa näyttikin siltä, että O'Connell'sissa tultaisiin jälleen viettämään koko kylän juhla illalla.

Ihailtavan, 80-luvun jääkiekkoa muistuttaneesta pelitavasta oli toisessa erässä jäljellä vain se hidas tempo, joka on yhä nähtävissä vanhoissa SF-elokuvissa. Kun vielä Ricky Tourusen ampuma komea nahka jäi joltain näkemättä, oli mahtava show valmis. Tämän jälkeen kenttä olikin täynnä poikittaisista mailoista ja toinen toistaan pitelevistä pelaajista. Jopa kirosanoja kuultiin!

Kolmas erä oli synkkä Vihreiden kannalta. Mukavalta tuntunut johtoasema kääntyi pikkuhiljaa suomalaiselle kotoisaksi tappioasemaksi ja myöhemmin vielä parkanolaiset menivät kahden maalin johtoon. Monet luulivat, että JäHi oli antautunut, jopa osa vaihtopenkillä, kunnes huomasivat kuinka pitkälle se selkäranka ulottuu. Ei tarvitse kahta sanaa sanoa kuinka tärkeän maalin Tero "John LeClair" Järvinen heitti. Se oli sykäys, joka siivitti kotijoukkueen myöhemmin tasoitusmaalin, jonka ampui Ricky Tourunen.

Avauspiste.

JäHi - Kiekko-Karhut 1-4 (0-0)(0-3)(1-1)

Ainakin allekirjoittanut viihtyi pelissä, joka oli vähämaalisin miesmuistiin. Ottelun avauserä tuntui kaposissa pohkeissa vauhdin ollessa vähintäänkin hurja. Taklauksiakin jaeltiin ja joukkueet puolustivat ennennäkemättömän tiiviisti. Tarvittiin toiseen erään pieni nukahdus ja toinen avaus, niin tilanne oli yhtäkkiä vierailijoille 0-2. Kun kaveri vielä laittoi toisen erän loppuun vielä kolmannen repun, niin moni kaivoi pelihousuistaan sen kuuluisan arpalipun, jossa tylysti luki "ei voittoa".

Kolmanteen erään saatu pieni Jälki-kiima oli osoitus vain siitä, kuinka nörttipoika haluaisi vaan kun ei taidot riitä. Vaikka joukkueen johtotähtien, Männistön ja Westerholmin, väsäämä kavennusmaali oli sitä upeinta jähiläistä taitokiekkoa mitä lauantai-iltana nähdä, ei JäHi kuitenkaan enää noussut edes konkreettisesti tappelemaan voitosta - niin hyviä virtolaiset olivat ja kaikki kunnia heille.

Neljän pelin jälkeen ollaan neljän ottelun voitottamassa letkussa. Se on letku, jossa ei ole mukava olla. Pelin jälkeen katsoin peiliin ja monesti sille on saanut antaa kaikenlaisia selityksiä, vaan tällä kertaa totuus kohtasi itsensä ja oli pelottavan hienoa huomata, että parempaan ei vain pystynyt. Hieno hetki oli myös löytää itsensä maanantai-iltana Ahvenisjärvellä harjoittelemassa kovalla pakkaskelillä jäätynyt räkä poskella.

Surut pois ja kukka rintaan - kohti uusia tarinoita.

Kun Suomi putos puusta kaikki kävi äkkiä ei nähty itse sikaa eikä edes säkkiä...

Toke Tolstoi, JäHi-TT