Kirjaudu
Uusimmat Artikkelit

Rakas reenipäiväkirja,

Tietsä, musta tuntuu että joku lukee salaa näitä mun merkintöjä! On jotenkin aina kopissa sellanen tunne, että selän takana kuiskutellaan ja että oon kuullu ja kokenu samat jutut jo aiemminkin... Ranskalaisilla on sitä varten ihan oma sanontansa, "carpe diem". Se tarkottaa siis sitä, että sama asia tapahtuu ikäänku kahdesti. Jossain holliwoodleffassa tota sanontaa käytettiin ihan väärin, voi niitä jenkkiraasuja ku ei ne oikein osaa noita sivistyssanoja, heh!

No joka tapauksessa joku tietovuoto tässä nyt jossain on, vaiks en kyllä käsitä miten se NSA pääsee käsiks tällaseen iha vaan paperille kirjotettuun tekstiinki. Jos taas JäHissä on joku syväkurkku, niin se liittyy kyllä ennemminki siihen yhteen 70-luvun klassikkoleffaan kun Wikiliiks-tyyppisiin vuotajiin. Funky business.

Viikonloppuna meillä oli raskas tuplavieraskiertue: ensin lauantaina Hämeenkyröön ja sit heti sunnuntaina Parkanoon. Siellä kiekkoliitossa jollain kyllä välähtäny, ku on kolmosdivariin laittanu tällasen härkäviikonlopun. Ite en päässy kun toiseen peliin, sanoin valkulle että voi valkata kummassa mua tarvitaan enemmän. Se sano että Hokkarit on etukäteen aateltuna sen verran kovempi vastus, että tuu mieluummin sinne. Näinhän se meniki. Hämeenkyrössä oltiin vastaantulijoita, mut Parkanosta pojat olivat hakeneet mahtavan voiton! Jännityksellä odotan otteluraporttia paikan päältä.

Pelasin sentterinä kolmosesketjussa, eli aattelin että ehkä se mun ennätyspitkä pisteputki vois vielä jatkua. Ei jatkunu. Näin jälkeenpäin ajatellen ehkä Parkanossa ois voinu jatkuakin. Ei kyllä ollu Hämeenkyrössä lähelläkää, niin pahasti meni mehut Hokkarilaisten perässä pyristellessä. Alussa peli näytti kyllä JäHin kannalta ihan hyvältä, ekat pari minuuttia pelattiin enemmän vastustajan päässä. Sit ne sai koneen auki ja me ei oikein pystytty vastaamaan. Mut niin se Timo vaan piti pisteputkensa auki tekemällä meidän ainoa maalin. Yköskenttä muutenkin sai mukavasti tilanteita vielä pelin loppupuolellakin, me muut ei niinkään.

Ihmeellisintä tässä on se, että Timon maali piti meidät johdossa yli pelin puoliväliin asti - ja ansio kuuluu kyllä täysin Villelle. Se oli ihan maaginen! Kaveri ampu kahdessa erässä 40 kertaa kohti maalia ja sai yhden maalin, vaikka ainakin 30 noista kudeista tuli ihan paraatipaikalta tai suoraan poikittaissyötöstä. Ihan liioittelematta voin sanoo, että paras kuuskytminuuttinen mitä oon kenenkään JäHi-molarin koskaan nähny pelaavan! Ei kolmas eräkään 20 lisäkudin edessä siis ollu sen helpompi. Viimesen erän maalit oli sitten ihan kenttäpelaajien sössimistä, kaikki tais tulla ylivoimalla tai 3-1-hyökkäyksistä takatolpalta tyhjiin. Ois ollu aika rumat lukemat ilman huikeata molaripeliä. Kuulin sitten vielä jälkeenpäin, että Parkanossa se oli pelannu nollapelin ja vielä risalla polvella, eli palkinto tuli sit siellä. Kukaan mokke koskaan ei oo JäHissä pelannu nollapeliä, jos oikein muistan. Ehkä joku päiväkirjan salalukijoista korjaa, jos oon väärässä.

Näin meidän kesken, rakas päiväkirja, en osannu tuollaista Villeltä odottaa, se kun ei torstaina tuntunu saavan edes rantapalloa kiinni. Se täytti lauantaina 30, eli varmaan sellaista "viileyttä" tuli yhdessä yössä rutkasti lisää. Torstaina junnu, lauantaina aikuinen mies. Toisaalta se yks lauluhan sanoo, että "mies kun tulee tiettyy ikään, niin ei sillä pelaa mikään", ainakaan räpsäkäsi. Ja että "sen näkee naamasta, kun lakkaa saamasta", siis kiekkoja kiinni. Tässä kohtaa meni kyllä ihan päinvastoin, paitti että polvi prakas Parkanossa niinku vanhoilla mokeilla yleensäki. Onneks Jussi on vielä nuori, et on sit jatkumoo ku Ville ei enää jaksa nousta polviltaan torjunta-asentoon ja haroo vaan hitaalla räpsäkädellään tyhjää, niinku mursut aina tekee räpylöillään rannalla maatessaan.

Ens viikolla onki sit taas kotipeli, viimeiset pirkkalalalalaiset saapuu JäHin vieraiksi Sentterin kynnöspellolle.

 

- Kolmas sentteripyörä

 

Viikon palindromissa kahden JäHi-fanin, Niilan ja Amon, korviin kantautuu ilouutisia Parkanosta JäHin paluumuuttajapakin tämän hetken iskukyvystä:

"Niila, Amo: Juuso osuu jo maaliin!"