Kirjaudu
Uusimmat Artikkelit

Rakas reenipäiväkirja,

Tuskin muistan sitä aikaa, ku vielä HiHossa höntsäillessä naureskeltiin Vehmaisten Urheilijoiden papparaisille. Ja otettiin aina köniin, vaiks nuoria ja vikkeliä oltiinki. "Pöydät on ihan erilailla kuin aiemmin", sanois lontoolainen. Nyt sitte ite olin papparaisten puolella antamassa köniin HiHolle ja nannaahan se teki! Omat tilastot ei oo niin kovin mairittelevat, ku valitettavasti kolmosdivaritasolla ei tilastoida viittä blokattua laukausta (yksi niistä takaraivolla). Tähän tarttis saada muutos! Mut kiva voittaa tällainenki peli vaihteeks, jossa vauhtia ja taklauksia riitti ja tuomaripeliki oli ihailtavasti tilanteen tasalla pitäen homman siistinä - vieläpä tasapuolisesti, ainaki mun mielestä.

Ihan niinku viikko sitte AHK:ta vastaan, ekassa erässä oltiin hyvin mukana ja tasapäin mentiin HiHon kanssa maalista toiseen. HiHo pääsi hyökkääjän luistimen kautta pomppineen maalin turvin johtoon, mutta onneks meillä on Matti. Heti seuraavassa vaihdossa Matti piti kylmän viileästi viivan kii, pompautti laidan kautta seinäsyötön jalkojensa välistä itelleen (vaikee kuvailla, mut ehkä ymmärrät mitä tarkotan, rakas reenipäiväkirja) ja syötti sitten Artturi-Timo-akselin nautiskelemaan tasoitusmaalin lähes tyhjiin. Joku sano että haiskahti paitsiolta, mutta Matin neppailu oli niin silmiinpistävän vikkelää, että paha sanoo varmaksi.

Eikä menny kauaakaan, ku HiHon selkärankaa koeteltiin taasen. Kerran tai pari kuussa lämmäävä Tuomas valkkas vaihteeksi arsenaalistaan ranarin, joka ei juurikaan jättänyt HiHon veskalle mahkuja. Tuomas ei itekään ollu ihan varma mistä se meni sisään. Tilannetta edelsi Juhon matkalle jääny kohdistuslaukaus, joka enteili jo tuloillaan ollutta täystuhoa. Meidän kenttä otti vielä erän puolivälissä jo toisen omiin hieman huolimattoman avauspelin jälkimainingeissa, mutta tilanteen tuhrinu Sammy paikkas erheensä vielä erän lopulla näyttävän nousun päätteeksi. Tuomarit oli alitajuisesti jo niin virittyneitä Juhon tulevaa pommitusta silmällä pitäen, että merkkas tänkin Juholle.

Erätauolla kopissa muisteltiin, miltä tuntu viettää taukoa onnistuneen ekan erän jälkeen AHK:ta vastaan edellisessä matsissa. Hyvältähän se tuntu, vähän liianki. Toisin kuin viime viikolla, tällä kertaa ei onnistuttu romahtamaan ihan täysin tokassa erässä. Huonoltahan se taas vähän näytti aluksi, HiHo naputti erän alussa tasoihin ja puolivälin jälkeen jo johtoon kiekon pyöriessä lähes koko ajan meidän päädyssä. Pian HiHon johtomaalin jälkeen jouduttiin vielä kahden miehen vajaalle ja täytyy myöntää, että sillon tuli jo vähän pelko persiiseen. Vallun ja Joosen kanssa (Villen koppien säestämänä) saatiin kuitenkin onneks hoidettua alivoima mallikkaasti - joku vois jopa sanoa että siinä oli pelin kulminaatiopiste. (Taitais olla vähän itseriittoista sanoa niin ite, rakas päiväkirja.)

Kuinkas ollakaan, erän lopulla pöydät pyöri jälleen ympäri ja me päästiin vuorostamme kahden miehen ylivoimalle. Juholle ei maalin edessä löytynyt pitelijää ja siitä Matin ripareista oli herran helppo naatiskella limppu tyhjiin. Toista häkkiä ei kuitenkaan enää lopun yv:n aikana saatu huidottua, eli tasoissa lähdettiin toiselle erätauolle. Yli kymmenhenkinen kotiyleisö suorastaan tutisi jännityksestä ja ehkä vähän kylmästäkin.

Monesti kolmas erä tiukassa matsissa on ollu meille myrkkyä, mutta eipä tällä kertaa! Tokan erän shokista oli toivuttu ja vikassa erässä mentiin taas paremmalla jalalla. Juho otti erän alun ylivoimalla vasaran ja pari arkkunaulaa esiin naulaten ranarin molarin längistä sisään, taas kerran Matin syötöstä. Vajaa pari minuuttia tästä Vallu totesi, että ei me voida kahta miinusta tästä pelistä ottaa ja rynni oikealta voimahyökkääjän tavoin kahden pakin ohi maalintekoon. Ihan hyvin vedetty noin niinku vasemman pakin tontilta. Matias totes että tais olla helpoin läpisyöttö ever, silleen poikittain siinä punasen kohdalla.

Tän jälkeen saatiinkin peli yllättävän hyvin jäädytettyä, mitä nyt Ville joutu pari kertaa venyyn ku joku HiHolainen oli unohdettu puolustuboksin keskelle ihan yksin. Meidän murhaavan tehokas ylivoima tuotti kolmannen maalin muutama minsa ennen loppua, kenenkäs muunkaan ku Juhon lavasta. Nyt maaliin ei keksitty enää edes syöttäjiä, ilmeisesti tuomarit halus tällä alleviivata Juhon huikeata vastuunkantoa. Juho 3+2, Matti 0+3, ei paha. Mä tarttisin pari tollasta peliä päästäkseni sataan pisteeseen JäHin kaikkien aikojen pörssissä. Tai sit pelaan vielä viis kautta. 

Nojuu, piti HiHollekin vähän lohdusta antaa vielä lopussa maalin muodossa, mutta muuten homma olikin paketissa. Väittäsin että tehokkaan ylivoiman ja vahvan maalivahtipelin lisäksi tän pelin ratkas se, että mölyt pidettiin pääasiassa hienosti mahassa. Edes kahden miehen alivoimalle joutuminen ei aiheuttanut perinteistä älämölöä tuomareiden suuntaan - voitko kuvitella, rakas päiväkirja! Takaiskumaalitkin kestettiin hienosti pystypäin. Jos näin jatketaan ens viikolla Nokialla, pisteet tulee varmana himaan sieltäkin.

- Hyökkäävä pakki