Kirjaudu
Uusimmat Artikkelit

AHK pilasi Järvensivun juhlat

Jähin kauden viimeinen peli pelattiin lauantaina runsaslukuisen yleisön edessä legendaarisella Koulukadun tekojäällä, vastassa edellisvuoden tapaan AHK. AHK:n voimahahmon Antti Tuomiston erinomaisesti järjestämässä tapahtumassa kaikki oli pedattu Sami Järvensivun 100. tehopisteen juhlinnalle ja Jähin voitolle, mutta AHK oli tyly vieras nollaten Järvensivun ja kukistaen Jähin lukemin 2-4.

Jähin joukkueen johdolla oli erinomainen luotto Sami Järvensivun kykyihin, joten mies kukitettiin jo ennen peliä tulevan 100. tehopisteen kunniaksi. Tuo luotto oli toki vahvalla pohjalla, Samihan on paukuttanut vuosien aikana pisteitä kovissa paikoissa, kuten esimerkiksi Pirkkalassa erittäin hyvin tiedetään. AHK onnistui kuitenkin lauantaina siinä mitä moni on yrittänyt, mutta erittäin harva onnistunut, eli nollaamaan Sami Järvensivun ja kukistamaan Jähin. Kova temppu, josta kaikki kunnia nuorukaisille. Kuulemani mukaan nimittäin AHK:n vanhin pelaaja on 28-vuotias, kun taas esimerkiksi nuorin Jähin lauantain keskushyökkääjistä täyttää tänä vuonna 31 vuotta. Eräs lempisanonnoistani on ymmärrettävistä syistä "Ei pidä laittaa poikia miesten hommiin". Jääkiekossa nuoresta iästä ei ainakaan lauantain perusteella tunnu kuitenkaan hirveästi haittaa olevan, sen verran vakuuttavasti AHK voiton nappasi.

Jähi joutui lähtemään otteluun ilman kauden terävintä syömähammastaan, kun joukkueen paras maalintekijä ja pistemies Timo Komu sairastui ottelupäivänä. Jalkeille saatiin silti edellisistä vuosista totuttuun tyyliin lähes neljä kentällistä pelaajia. Valmennuksestakaan ei voitto jäänyt kiinni, koska kaikki kolme valmentajaa olivat alusta asti paikalla. Petri Väisänen tosin myöhästyi sen verran ettei ehtinyt pitää etukäteen mainostettua palopuhettaan. En ole varma mitä Petri olisi joukkueelle sanonut, mutta minua kyllä jonkin verran harmitti kun tämä tilaisuus meni sivu suun. Kakkosvalmentaja Niemenmaa piti lyhyen puheen, jonka sisältö on ikävä kyllä kadonnut täysin muististani. Elimistöni saattoi olla niin täynnä testosteronia ja addrenaliinia, etteivät aivoni toimineet totutulla tehokkuudella.

Oli miten oli, niin ensimmäinen erä alkoi Jähin kannalta lupaavasti. AHK otti jäähyn heti ensimmäiseen vaihtoon, ja vaikka ylivoimalla ei maalia syntynytkään, niin jonkinlainen hallinta pelitapahtumista Jähillä oli ensimmäisen kymmenen minuutin ajan. Erän ainoa maalin teki kuitenkin vierailija AHK, kun Jähin puolustuksesta heitetty rännikiekko epäonnistui ja AHKn pistenikkari Juho Hyvärinen pääsi pyöräyttämään kiekon sisään puolivanhanaikaisella. AHK sai maalinsa jälkeen otteen pelistä ja Jähin maalilla Ville Kivimäki piti totuttuun tapaan joukkuettaan pystyssä, AHKlla oli nimittäin maalinsa lisäksi useita muitakin erittäin hyviä maalitilanteita.

Toinen erä jatkui hyvin samankaltaisena, miten ensimmäinen päättyi. AHK pelasi järkevän rauhallisesti, ja Jähi ei oikein päässyt kunnollisiin tilanteisiin. Jos Jähiä vertaisi AHK:n raadollisen rehellisesti, ja miksipä ei vertaisi, niin kyllähän taitoero joukkueiden välillä on merkittävä. AHKn pelaajien nuorempi ikä ja matalammat rasvaprosentit eivät nekään vaakaa ainakin kovin vahvasti Jähin suuntaan kallista. Tasoerosta huolimatta mielestäni joukkue kuitenkin teki kentällä sen mihin pystyi, missään nimessä alistumista tai luovuttamista en missään tilanteessa huomannut. Erän ainoan maalin teki AHKn Juuso Nieminen. Viimeiseen erään mentiin siis tilanteessa 0-2.

Valmentaja Väisänen myhäili erätauolla, että tämä menee täysin taktiikan mukaan. Tarkoituksena oli ilmeisesti välttää maalintekoa kahdessa ensimmäisessä erässä, ja tulla takaa ohi kolmannessa. Taktiikka saattaa kuulostaa maallikon korvaan oudolta, mutta kokeneena pelaajana näin kyllä Petrin taktiikassa viisauden siemenen. Kyseessähän on jonkinlainen inverssi Hannu Aravirran taktiikasta Leijonien peräsimessä, jota nähtiin esimerkiksi vuoden 2001 MM-finaalissa, jossa Suomi johti Tsekkiä 2-0 häviten lopulta jatkoajalla 2-3. Petri hykerteli tyytyväisen oloisena, ja minun oli myös pakko hymyillä. Päätöserässä otettu voitto tulisi olemaan äärettömän makea. Valmentaja oli luonut joukkueelle täydellisen taktiikan, nyt kaikki oli enää kiinni joukkueen suorituksesta. En epäillyt hetkeäkään etteikö Jähi kykenisi tuohon uskomattomalta kuulostavaan temppuun.

Olivat mielessäni liikkuneet fantasiat olleet millaisia tahansa, niin AHK murskasi ne päätöserässä tylyllä tavalla. Jähi pääsi erän alkuun ylivoimalle, ja AHK heitti kentälle parhaat voimansa: hyökkäykseen Antti Tuomiston ja Jaakko Ylikorpulan, sekä puolustukseen lähiaikoina atleeteiksi muuntuneet kolossit, Valtteri Sirénin ja Tommi Vastamäen. Antti Tuomisto pyöritteli Jähin passiivisen ylivoimaviisikon nippuun ja teki 0-3 -maalin. Maaliin tiivistyi erittäin hyvin Jähin koko kauden kuva: eeppistä sössimistä silloin kun pitäisi tehdä maali vastustajan päähän. Tästä ei kuitenkaan mennyt kuin minuutti, kun Topi Westerholm rikkoi Jähin kuparisen terävällä rannelaukauksella. Heti seuraavasta aloituksesta Joose Kreutzer pelasi allekirjoittaneen puolittain läpi, mutta AHKn maalivahti poimi ylänurkkaan tarkoittamani kudin harmittavan helposti. Kun Jähi ei toista maalia tehnyt, niin AHKn Juuso Nieminen viimeisteli illan toisen maalinsa vastaiskusta. Loppunumerot 2-4:aan teki Jähin kauden tehokkain rookie Juho Pohjoismäki muutama minuutti ennen loppua. Tuolla maalilla Juho varmisti maininnan arvoisen tempun, eli teki vähintään yhden pisteen kauden jokaisessa pelaamassaan ottelussa. En ole tilastoja tutkinut, mutta kovin moni Jähistä tuohon on tuskin pystynyt, toki voin olla väärässä. Ottelusta oli enää kättelyt jäljellä, sekä tietysti jälkipelit pub O'Connelssissa. Erittäin mukava tilaisuus jälleen kerran kaikin puolin, harmi vain että Jähiltä jäi edelleen voitto ottamatta AHKsta. En halua olla pessimisti, mutta kyllähän tässä omalla kohdalla alkaa käydä tilaisuudet vähiin sen tempun tekemiseen. 

Jähin kauden kilpailullinen osuus on nyt kolmosdivisioonan osalta loppu, jäljellä on enää jääkiekon osalta toukokuussa pelattava Hiki-turnaus, sekä tietysti kesän rullakiekko ja puistofutis. Kausi kolmosdivisioonassa jätti hieman kitkerän maun. Voittoja ei tullut läheskään niin paljon kuin olisin toivonut, mutta toisaalta pelin taso oli sitä luokkaa että voittoja ei oltaisi ansaittukaan. Kolmosdivisioonan taso on viimeisen 15 vuoden aikana noussut, tai oma pelitasoni laskenut, mutta joka tapauksessa helppoja pisteitä ei sarjassa kyllä enää oteta. Jähin pelaajahankintaosastolla on kesän aikana iso urakka edessään, koska moni runkopelaaja ilmeisesti lopettaa tai siirtyy muualle. Voin kuitenkin vakuuttaa että jäljelle jäävät ja uudet kaverit kuitenkin vetävät taas pitkän kesätauon aikana kropan kovaan kuntoon, ja syksyllä Jähi hyökkää kaukaloihin entistä ehompana. Kiitokset kaikille Jähin toimintaan osallistuneille, ja erittäin mukavaa kesää!

- Juse #10

P.S. Ottelun voi katsoa kokonaisuudessaan utubessa: https://www.youtube.com/watch?v=a9UU6OZli4Q