Kirjaudu
Uusimmat Artikkelit

Aina ei riitä: Ikurin Vire oli vahvempi

Henkisesti ja fyysisesti hädin tuskin edellisestä ottelusta toipunut JäHi ei tällä kertaa kyennyt kääntämään hienoista altavastaajan asemaansa voitoksi, vaan joutui tyytymään tappioon kotiottelussaan Ikurin Virettä.

Matematiikka oli JäHin puolella: JäHi oli edellisiltana päihittänyt aina vaikean AHK:n, joka puolestaan oli päihittänyt tämäniltaisen vastustajan. Laskelmien mukaan JäHin piti olla varma voittaja tänään. Valitettavasti syyspäivän aurinko ei tällä kertaa paistanut vihreäpaitojen risukasaan.

Ensimmäisestä erästä vastustaja kuitenkin luisteli sekä laskelmat että JäHiläiset alta. Valkopaitojen vyöryessä vahvalla luistelulla ohi oikealta, vasemmalta ja keskeltä oli helppo löytää samaistumiskohteita toisen maailmansodan puolalaisen jalkaväkimiehen tuntemuksiin, kun pervitiininhöyryinen blitzkrieg jyräsi Puolan peltojen yli. Savun hälvettyä taululla olikin kerrassaan tyly 3-0 Vireen hyväksi.

Jos usko oli koetuksella ensimmäisen erän pesukonepyörityksen jäljiltä, olo oli kahta hämmästyneempi toisessa erässä. Kenttätasapainollisista syistä osakseni oli suotu joka toisen vaihdon pelaaminen muiden hyökkääjien pyörittäessä neljän kentän rotaatiota, ja suurin osa erästä menikin hieman sumuisissa tunnelmissa. Minulla on hämäriä muistikuvia, kuinka Kimmo Myllynen teki taianomaisen nousun lähes yksinomaan Jari Viskarin kokeneiden peliliikkeiden, kuten syötön, mahdollistamana, ja ampui ylivoimalla kiekon kenkälaatikon kokoisesta raosta sisään.

Olen muistavinani myös ruukie Onni Aallon tehneen nopean vastahyökkäyksestä maalin, ja tulospalvelun perusteella toinen ruukie, Riku Backända, onnistui maalinteossa. Ainoat kirkkaasti verkkokalvoille piirtyneet hetket ovat Heikki Vaajasaaren tulinen joskin hieman lepattava ranne verkon peruikoille, ja epäuskoinen katse tulostaululle, kun erän loppupuolella tilanne yhtäkkiä olikin tasan 4-4. Vaajasaarelle kyseessä oli jo kolmas perättäinen peli maaleilla, kun ottaa huomioon virheellisesti ruukieille kirjatut osumatkin. Tilannetta oli vaikea uskoa, niin haastava ottelu oli siihen asti ollut, mistä osaltaan kertoo Ville Kivimäen 22 tilastoitua torjuntaa toiseen erään. IkVin 5-4 maali erän lopuilla palautti kuitenkin taas maan pinnalle.

Viimeisessä erässä vierasjoukkue lopulta käänsi pelin ratkaisevasti itselleen. Muutamat jäähyt ja turhan paljon paremmin liikkuva vastustaja tekivät tehtävänsä. Turha kysyä miten maalit tapahtuivat, mutta päätösvihellyksen tulostaulu näytti 7-4 Ikurin Vireen hyväksi. Yrityksen puutteesta JäHiä ei voinut syyttää: taistelu oli komea, mutta rehellisyyden nimissä, voitto olisi tuntunut tänään jopa ohuesti vääryydeltä. JäHi ansaitsee kiitosta alivoimasta, joka kymmenestä jäähystä huolimatta antautui vain kerran, ja ylivoimasta, joka ei päästänyt yhtään maalia ja jopa onnistui kerran oikeaan päähän.

#7